Kysy ja vastaa: kylässä Vuotungissa

Kävin kampanjamanageri Iikka Kantolan, tukiryhmän vetäjä Juha Korhosen ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Hannu-Pekka Hummastin kanssa kylässä Vuotungissa 5.1.2025. Kaffittelu jäi sivurooliin, kun raatailimme yhtä sun toista vielä pitkään tilaisuuden päättymisen jälkeen. Tässä kootusti koolla olleita mietityttäneet asiat myös Sinun luettavaksi.

Onko Kuusamossa suojeltu tarpeeksi?
Kuusamossa on hyvä tilanne suojeltujen maiden suhteen. Koen, että luonto ja metsät ovat juuri se voima ja asia, jonka kanssa ja josta elämme ja hengitämme. Meillä on pitkä suhde sen hoitamisesta ja vaalimisesta, koska sieltä saamme ruokaa, virkistystä ja tuloja. Koen, että tätä tasapainoa tulee vaalia eikä keikutella liiemmin suuntaan tai toiseen. Jälkilisäys: Kuusamossa on suojeltu suurin piirtein 10% kaupunkimme pinta-alasta.

Mitä mieltä olet kaivostoiminnasta?
Kunnioitan ja pidän hyvänä Kuusamon kaupunginvaltuuston tekemää periaatepäätöstä siitä, että matkailun ydinalueelle ei kaivostoimintaa puolleta. Olemme taistelleet tämän alueen ja vesien ja luonnon puhtauden puolesta ja se meidän kuuluu pitää. Emme kuitenkaan saa kääntää selkää tai ummistaa silmiä kehitykseltä, toisilta hankkeilta tai muilta muutoksilta. Siksi ajattelen, että myös kaivostoimintaa tulee katsoa samalla tavalla uteliaasti, kuin muutakin teollisuutta ja elinkeinoja. Tiedostamme varmasti oikein hyvin, kuinka kipeästi myös me tarvitsemme tänne uutta pääomaa, investointeja, uutta väestöä ja lisäänverotuloja.

Mikä on ensimmäinen asia minkä haluaisit muuttaa, kun pääset eduskuntaan?
Mielestäni ratkaisevinta on se, miten suhtaudumme toisiimme. Minua huolestuttaa se, kuinka puhumme toisistamme ja liian usein menemme reaktio ja tunne edellä. Haluaisin rakentavaa keskustelua, jossa ei etsitä syyllisiä vaan ratkaisuja. Vain olemalla aitoja esimerkkejä, voimme myös vaikuttaa toisiin ja yhteisöön. Opetan koulussa ja kotona lapsille, että jokaista tulee ymmärtää ja hyväksyä. Ratkaisut löytyvät kuuntelemisen, ymmärtämisen(halun) ja keskustelun kautta. Tuntuu pahalta, että näin ei aina ole aikuisten keskuudessa.
Jälkilisäys: Politiikka on tapa jäsentää asioita ja ajatuksia ja käydä keskustelua ja löytää sen myötä ratkaisuja ja sopia. Yhden totuuden oppi, puskista ampuminen, algoritmikupla tai keskustelu ilman menneisyyden ja tulevaisuuden tuntemusta eivät edistä hyvää.

Mitä ajattelen kiinteistöveron ulottamisesta maa- ja metsätalousmaahan?
Tämä  ei ole järkevää. Jos näin toimittaisiin, tulisi verotusta muuttaa siten, ettei jouduttaisi tuplaverotuksen alle (metsän myynnistä maksetaan veroa). Suomessa olemme varallisuudessa per henkilö Pohjoismaiden pohjakastia. Meillä on isojakin varallisuuksia kiinni maa- ja metsätalousmaissa, ja tuntuisi varsin kohtuuttamalta kohtelulta, jos tällainen lakimuutos tulisi.

Paraneeko tilanteemme, jos laitetaan kaksi köyhää (Pohjois-Pohjanmaa ja lappi) yhteen?
Uudistusten jälkeen kestää tovi jos toinen, ennen kuin nähdään miten asiat todella toimivat. Tervettä ja järkevää on huomata virheet, analysoida muutostarpeet ja tehdä korjauksia. Nyt tilanne on huolestuttava ja mikäli Pohjoinen Suomi pistetään yhteen, ei siitä seuranne kuin yhä kiihtyvämpää taistelua, jotta palvelut pitkien välimatkojen alueella säilyisivät. Jo nyt ihmisiä siirrellään pitkin aluetta kesken hoidon eikä se tunnu lainkaan inhimilliseltä.

Miten suhtaudut siihen , että maahanmuuttajille maksetaan "suoraan kotiin" iso summan toimeentulorahaa?
Koen, että meidän tulee olla solidaarisia ja ottaa maahan eri syistä tulevat vastaan auttaen ja mahdollistaen hyvä integroituminen yhteiskuntaan. Jos joutuisin itse tästä lähtemään vieraaseen paikkaan syystä tai toisesta, olisin suunnattoman kiitollinen, jos minulle mahdollistettaisiin uusi alku. Mutta alun jälkeen tapahtuu se tärkein eli elämään tarttuminen "maassa maan tavalla" mentaliteetilla, yhteiskunnan osaksi haluten ja sijoittuen. Tätä minä toivon ja odotan myös tänne suomeen tulevilta. Keskustan maahanmuuttolinjan mukaisesti maahanmuutto perustuu osaamiseen ja työntekoon, jota ohjaa Suomen oma pisteytysmalli.

Millaista perhepolitiikka kannatat?
Minulle perheet ovat kaikki kaikessa. Siellä kasvaa uusi Suomi ja tämä työ on äärimmäisen arvokasta ja tärkeää. On vaalittava edelleen halua tehdä lapsia ja sitoutua kasvatustyöhön. Kestää noin 25 vuotta enne kuin ihminen muuttuu tukea tarvitsevasta veronmaksajaksi. Esimerkiksi lapsilisän reaaliarvo on laskenut 1990-luvusta 40 prosenttia. Olemme ikääntyvä kansakunta ja jokainen uusi suomalainen on tervetullut ja tarpeen. Kaikilla teoilla on siis merkitystä. Mielestäni Suomen kannalta erittäin keskeistä on tehdä perheille myönteistä politiikkaa.
Jälkilisäys: Esimerkiksi opiskelun ja perheen perustamisen edellytysten tukeminen, lähipalvelut ja etuuksien lapsikorotukset ovat asioita, joilla perheitä voidaan tukea. On myös mielenkiintoinen tieto, että lapsista on tullut tilastoissa paremmin toimeentulevien ja korkeakoulutettujen oikeus. Koulupolun pituus näkyy sekä lapsihaaveiden toteutumisen, työllistymisen että taloudellisen pärjäämisen taustalla. Erityisesti poikien ja miesten koulussa pärjäämisen tukeminen tukee myös syntyvyyttä. Katse tulee olla nuorten tulevaisuudenuskon vahvistamisessa koulutuspolitiikan ja perheellisyyden sekä yleisen hyvinvoinnin kietoutuessa tiukasti toisiinsa.